-

Tää päivä... en tiiä. On ollu jotenki tosi heikko ja haavoittuvainen olo. Tullu itkeskeltyä kun kuuntelin musiikkia, jokin vaa laukas sen pahanolon... Just samalla soi Jenni Vartiaisen esittämä Herra Kädelläsi... En ole kovinkaan uskonnollinen, mutta Jenni Vartiaisen musiikista olen aina tykännyt. Ja tämäkin kappale on kauniisti versioitu. En oikein tiedä tällä hetkellä mistään mitään... tuntuu et elämä on taas se karikkoinen, harmaa,pimeä,kalsea paikka. On taas se olo mikä on 10-vuotiaasta asti lähtenyt kehkeytymään. Aina välillä se katoaa hetkeksi,mutta löytää kyllä tiensä takaisin.

Olen ollut koulukiusattu ala-asteelta lähtien.. Silloin kiusaaminen oli pientä, mutta kun otin asian puheeksi en päässyt siitä kiusaamisesta eroon vielä yläasteellakaan. Se oli henkistä väkivaltaa... se mursi täysin sen pienen ihmisen mikä olin.. Monesti mietin olisinko kuinka erilainen jos kiusaamista ei olisi ollut, olisinko mahdollisesti nyt töissä ja asuisinko jossain muualla? Olisinko vahva ja itsevarma ihminen? Olisinko välttynyt monelta hyväksikäytöltä? Se pieni murtunut ihminen on vieläkin sisälläni, ja nyt taas niin pinnassa että voin tuntea ne pelon väreet jotka tulivat ku piti mennä kouluun. Eihän niin pitäisi olla,eihän? Mutta  olisinko vahvempi jos se kiusaaminen olisi loppunut siihen...? Mutta ei, se jatkui ylä-asteella, olin silloin aivan yksin. Yksin uudessa koulussa. Ihmiset istuvat isoissa porukoissa koulunkäytävillä ja nauravat heti kun olen kävellyt ohi. Olinko niin ruma? Olinko tyhmä? Mitä minusta puuttui mitä muissa oli? Sain kavereita vasta 8-luokan loppupuolella. Mutta silloin se oli jo kerennyt pinttymään pieneen mieleeni- Tiia,sinä olet ruma. Sinä olet tyhmä. Sinä et yksinkertaisesti ole mitään.

Sitten yläaste loppui. Alkoi ammattikoulu. Siellä kiusaajia eivät olleetkaan oppilaat, vaan opettajat. En sopinut opettajien muodostamaan muottiin, olin erilainen. Ja taas seuraavat kolme vuotta - kiusattuna. Meinasin monesti lopettaa koulun kesken, mutta onneksi en lopettanut, elämäni olisi tuskaa jos en  olisi suorittanut tätä ammattitutkintoa. En saisi työttömyysavustusta, enkä voisi elää koska en saisi ruokaa kun ei olisi rahaa.

Muutin Kuopioon,opiskelemaan hierojaksi. Mutta ongelmaksi tuli jatkuva sairastelu. Olin 3kk tulehduskierteessä ja lämpöä oli puolenvuoden ajan joka päivä. Ja toki, muut alkoivat ilkkumaan ja vihjaamaan minua laiskaksi ja että vain esitin kipeää. Siitä alkoi se kiusaaminen. Koulu olisi kestänyt vuoden mutta en saanut käytyä sitä siinä ajassa, koska olin niin paljon poissa. Meinasin jatkaa puolella vuodella koulua mutta tajusin etten pysty hieromaan niin paljoa kun vaaditaan,koska minulla on niin löysät nivelet ja ne rasittuvat hieromisesta erittäin paljon. Päätin lopettaa koulun.

Siinä on koulu historiani.. Mutta ehei, koulu ei ollut ainut ongelmani. - MIEHET- voi kun olisin ollut viisaampi...edes hitusen. Ihastuin päätä pahkaa. Sen tajusin kun tulin 17-vuotiaana seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Mutta ei, se ei ollut ainoa kerta. Minulla on kylmähiki kun kirjoitankin tätä juttua. Tunnen sisälläni jokaisen tunteen mitä tunsin kulloinkin... Sen hetken kun luulet että tuo mies pitää minusta oikeasti, mutta sen jälkeen kun vaatteet on jo puettu päälle - en olekkaan enää mitään,enkä kukaan. Olen taas se nolla joka olen ollut jo 10-vuotiaasta asti.

Nykyhetki, asun kyllä miehen kanssa. Mutta samalla tiedän jos tässä suhteessa tapahtuu jotain vastaavaa kuin edellisissä suhteissani niin tämä on viimeinen. Tämän jälkeen en enää jaksa. Annan viimeisen kerran kaiken itsestäni jollekkin ihmiselle. Ihme että uskalsin rakastua, kaiken kokemani jälkeen. En osaa sanoa enää mitään. Voin vain toivoa ja olla oma itseni. En vain tiedä kuka olen........

Kiitos <3 -Tiitu-

Iltapäivitys

Ahhh, että on ihanaa olla puhtaassa kodissa! Sytytin kynntilät palamaan ja istuttiin kullan kanssa sohvannurkkaan katsomaan Räyhä Ralfia. Oli ihan huvittava elokuva. Ainut on vain se että tuntuu että jotain puuttuu kun katsoo kahdestaan lasten elokuvia.... pieni vauvakuume ilmassa, eikä ehkä niin pienikään. Olen pienestä tytöstä asti haaveillut vauvoista, ja nyt se puolivuotta sitten iski- se aivan hirmuinen vauvakuume ja sitä tässä vieläkin kärvistellään. Tiedän että nyt elämäntilanne ei ole oikea, ei rahallisesti eikä muutenkaan kun juuri vasta muutettu miehen kanssa yhteenkin, mutta silti... olisi niin hinku saada se pieni nyytti. Pieni ihme joka rakastaa meitä eikä pärjää ilman meitä. Se tunne olisi aivan uskomaton. Heheh,todellakaan tarkoitukseni ei ollut alkaa tässä päivityksessä vauvakuumeestani puhumaan,mutta sormet vain kirjoittavat mitä mieleen ensimmäisenä juolahtaa.

Olen jo katsellut kaikkia mahdollisia vauvanvaatteita kaupoista sekä netistä. Minkäs sitä nainen itselleen tässä mielentilassa mahtaa :D Yllätyksekseni aloin selaamaan ebayn sivuja ja sieltä löytyi aivan mahtavia löytöjä. Meinasin jo tilata kaikkea mahdollista mutta mies vähän toppuutteli ettei ehkä vielä...mutta mitä jos sitten sellaisia ei löydy enää kun aika olisi... voi että kun kaikenmoisia muttia tähän tilanteeseen sisältyykin. Voisin muutamia ihania löydöksiäni esitellä nyt.
Nuohan olisi aivan ehdottomat!

Näille menetin sydämeni, mutta
                                                                                                       tuote  on valitettavasti loppu jo  :(
Tässä oli myös miestä kiinnostava löytö ;)

Ja pitäähän pikkuisellakin olla lenkkivaatteet

Maalta kun ollaan ;)

Tämä nauratti kumpaakin :D

Katselkaahan tekin kaikkea mahdollista mitä ebaystä löytyy, suosittelen lämpimästi :) Ja mahtavia löytöjä löytää jopa paljon halvemmalla kuin Suomesta;) Tässäpä vielä linkki sivustolle :)

Kiitos nam ja hyvää yötä <3 -Tiitu-

Siivouspäivä

Heipsansaa!

Tänää meillä oli pitkään suunniteltu siivouspäivä.. kyllähän tuota sotkua olikin jo kerennyt kertymään. Aina vaan se aloittaminen on vaikeaa. Tänään vihdoin sain otettua itseäni niskasta kiinni ja heti herättyäni aloin siivoamaan. Mies lupasi imuroida ja auttaa järjestelemään paikkoja joten onneksi ei ihan yksinään tarvinnut siivota koko kämppää. Siivoukseen menikin kepeästi semmoinen 3 tuntia, vaikka neliöitä kämpässä on vaan se 45. Bujaah : D

Mutta nyt ajattelin näyttää teille jotain elämäni iloja ja tärkeyksiä ja no mieheni ja ystävieni rinnalle on kivunnut kissat, olen varmaan vanhana semmoinen kissa mummeli ja istun kiikkutuolissa ja silittelen kissaa sylissäni :) Tällä hetkellä omassa asunnossani en saa eläimiä pitää mutta vielä joku päivä kun asutaan mieheni kanssa omassa unelmien valkoisessa kivitalossa, sinne mahtuu myös pieni kisuliini (tästä on jo puhuttu miehen kanssa eikä hän ole vielä kieltävää sanaa sanonut : D ). Mutta silti tämän hetkiseen elämääni kuuluu kaksi kissaa jotka ovat vanhemmillani. Uusin tulokas on minun aivan ihana, suloinen,pöhelö riiviö Paavo,joka on noin vuoden ikäinen. Täysi termiitti koko kissa (lainaus äitini puheista) :D. Sitten Paavon seurana on vanha rouva Miina, joka on jo 12 vuotias. Miina on "hieman" laiskanpuoleinen ja no vanhus :D Mieheni mielestä Miinan kävelykin näyttää hidastetulta elokuvalta. Paavostahan on mahdottoman hauskaa ottaa kunnon spurtti ja hypätä Miinan niskaan kiinni, joka lopulta yleensä päätyy siihen kopsahdukseen mikä kuuluu kun Paavon pää osuu seinään, oveen tai mihin milloinkin, kun Miina on oppinut kumartumaan kun kuulee riiviön lähestyvän. Se onkin ainoa mitä Miina syömisen ja nukkumisen ohella päivässään tekee :D Mutta rakastan kumpaakin karvakasaa yli kaiken. Elämä olisi melko tylsää jos ei saisi seurata näiden kissojen touhuja :)

                                                 Paavo <3 Tämä kisu omistaa myös hirvittävän pitkän hännän :D

                                               Miina <3 Noh kuvat kertoo enemmän :D

Kiitos namnam <3 -Tiitu-

Hiuspakkaus

Heipsan taasen.

Käärmenäyttelyssä käyty. Oli kyllä vaikka minkälaista ja kokosta ötökkää siellä. Kuvia ikävä kyllä ei saanut ottaa. Niinpä  ajattelin tässä vähän keräillä kokoon kuvia kaikista erilaisista hiustyyleistä mitä minulla on ollut. Joten enemmittä höpinöittä kuvat voi puhua puolestaan :)

Kiitos nam <3 -Tiitu-

Huomenta!

Täällä huonosti nukutun yön jälkeen.. Kaikki ne edelliset oireet joita kerroin liittyi näihin niin ihaniin naisten öljynvaihto viikkoihin, ja ai että kun yöllä herätti järkyttävään alavatsa kipuun. Nyt sitten muutaman tunnin unien, useamman särkylääkkeen,kuuman suihkun ja suklaan voimilla tähän päivään.

Hiusten värjäys sujui yllättävän hyvin, hetken pelkäsin että monien blondauksien jälkeen värin kun iskee päähän niin hiukset vetävät koko pään takaisin alkupisteeseen eli mustaksi. Näin ei onneksi kuitenkaan käynyt, huh! : D Pieniä oranssahtavia kohtia lukuun ottamatta hiukset alkavat olla juuri sen väriset kun niistä toivoin. Kuvia laittelen myöhemmin kun eilen koko päivä meni nukkuessa ja auton renkaiden vaihdossa anoppilassa niin en kerennyt kuvia ottaa.

Tänään ohjelmassa olisi (miehen toiveiden mukaisesti) mennä katsomaan jotain liskonäyttelyä keskustaan. Minähän kun niin paljon tykkään niistä iljettävistä hämähäkeistä, käärmeistä ja liskoista. Ja juuri tuli pieni naurahdus tuolta takaa että "Hih, on siellä perhosiakin". Kiitti kulta sehän lohdutti, tuskin alkukauhistukselta edes pääsen sinne asti missä nämä perhoset on : D Koitan saada tehtyä vielä illalla päivityksen tänne niistä limanuljaskoista ja muusta mitä tänään tulee tapahtumaan, sekä koitan saada sen uuden kuvan hiustenvärjäys operaation lopputuloksesta :)

Hauskaa päivänjatkoa! :)

Kiitos nam <3 -Tiitu-

- Paha päivä-

Niin kuin otsikko jo sanoo tänään on ollut huono päivä. Kiukuttanut koko ajan ja mielialat heitellyt miten sattuu... Sen lisäksi kiukuttelen kullalleni koko ajan vaikka hän ei edes tee mitään normaalista poikkeavaa. Inhottaa todella paljon. Paha olla joka paikassa ja mikään ei huvita. Vatsaan sattuu koko ajan ja koko päivän ollut kuvttava olo, tätä on jatkunut jo useamman päivän ajan. Kaiken lisäksi nyt illasta alkoi päätäkin särkeä.

Koitin piristää itseäni kokeilemalla erilaisia vaatteita joita kaapistani löytyy, mutta epäonnekseni huomasin etten enää todellakaan ole kokoa 34 vaan kokoa 36. Joka sai minut oikein kihisemään kiukusta.. Olen aina kammonnut lihomista ja nyt kun katson peiliin tekee mieli oksentaa. Joka tapauksessa löysin itselleni vaatteet päälle ja istuin odottamaan tulisiko mies ruokatunnille  kotiin, ei tullut. Joten mitäs muuta siinä pyntäytyneenä tekisi kuin alkaisi räpsimään kuvia itsestään.

Vihdoin ovi käy ja mieheni tulee kotiin ja nappaa minut kainaloonsa ja kaikki on taas hyvin....hetkellisesti. Sitten mielialahirviö -minä- löytää taas kotiimme ja enkös ala taas kiukkuamaan ja vauhkoamaan kaikesta turhasta. Voi kunpa osaisin hallita edes vähän tuota hirviötä, jotten purkaisi sitä ihan pikkuruisiin asioihin tarttumalla.

 Kävimme vähän hoitamassa asioita kaupungilla, ja sehän se vasta riematuttikin, liikenteessä olevat muut ihmiset ja minä oman automme ratissa...  Siitä ei hyvää seuraa.. huoooh... Pelkään niin paljon että rikon automme tai ajan jotenkin väärin.. ja tsiisus sentään niitä parkkipaikkoja.. voi apua kuinka niitä pelkäänkään. Kerran olen auton parkkipaikalla kolaroinut ja siitä jäänyt kammo ja oletus etten autoa osaa oikein parkkeerata.

Vaikka rahatilanne nyt huono onkin löysin kaupasta tummanvaalean sävyisen hiusvärin joka maksoi vain 4.90€ joten sen raaskin ostaa :) Siinä piristys tähän päivään. Toivotaan että lopputulos olisi mieluisa. Nyt vain haaveilen siitä että saisin ostettua pidennykset näihin pätkä hiuksiini. Huomenna sitten värjäilen hiuset sillä aikaa kun mies on töissä. Lisäilen sitten kuvia lopputuloksesta. Tämän illan nyt yritän olla rauhallisin mielin  ja sytyttää kynttilöitä ja käydä kullan kainaloon katsomaan telkkaria. Toivotaan että suurimmat kiukkukohtaukset tältä päivältä on jo ohi ja huomenna parempi päivä :)

Loppuun muutama kuva mitä tänään otin :)

Kiitos nam nam <3 -Tiitu-

Home alone

Tässä kun kotona yksinäni oleskelen ni tuli soitettua melkein tunnin puhelu pitkästä aikaa parhaalle ystävälleni. Oli ihanaa kuulla että kaikki on siellä päin hyvin, mitä nyt hiukka tylsää hänelläkin olla yksin kotona.

Sitten aloin meikkaamaan ja nyt voisin muutaman kuvan laittaa mitä tuli otettua :)

 

Hyvää päivän jatkoa kaikille !

Kiitos ja nam nam <3 -Tiitu-